Punarinta 260406 Höytäisen suisto

Sinitiainen 260406 Höytiäinen

Juuso taas !

Emu

Juuso

Joensuun kasvitieteellisen puutarhan, Botanian pääpomo, Juuso.

Joutsen ja sorsa

Laulujoutsen,Cygnus cygnus, sorsat, Anatidae. Pituus 145-160cm, paino 9kg. Sukukypsä 4-5 vuotiaana. Joutsenet pariutuvat iäksi, jopa 20 vuodeksi. Rannikolla asustaa kyhmyjoutsen: Cygnus olor. Harvinaisena läpimuuttajana maassa tavataan pikkujoutsen: Cygnus columbianus.

Sorsa taasen. Sinisorsa, Anas platyrhynchos, sorsat, Anatidae. Pituus 50-50cm, paino 0,9-1,3kg. Syksyllä näemme, kuinka sinisorsat räpisyttelevät ja ojentelevat itseään. Tämä on soidintanssia pariutumista varten.

Siipikarjaa

Varpunen

Ensimmäisenä haluan mainita punavarpusen oivan tunnistekeinon laulun perusteella. Kaupunkialueella minun korville punavarpunen kysyy: "Miten niin se on?"Punavarpunen: Carpodacus erythrinus, peipot, Fringillidae.

Sitten itse varpunen: Passer domesticus, varpuset, Passeridae. Pituus 17cm, paino 30-35g. Varpusen kansanomaisia nimiä: rottinen, paskahottinen, savuryyppönen, rölli, rönkkö...

Sirittäjä

Kun kuulet metsässä aivan kuin kolikon putoavan kirkkaasti, on se juuri tämä pieni kellertävä lintu. Sirittäjä päästää myös hömötiaismaisen haikeita laskevia pjyy-ääniä. Sirittäjä viihtyy lehto ja sekametsissä, joissa kasvaa pensaikkoa. Myös vankat reheväpohjaiset kuusikot miellyttävät näitä kolikon kierittäjiä. Lintu on hyvin pieni, 11cm, ja paino 8-11g.
Phylloscopus sibilatrix, Kertut.

Hernekerttu

Tässäpä suloisen helinän omaava kerttu, joka on yleinen koko maassa. Hernekerttu on hyvin pieni ja vaatimaton. Kooltaan 13cm, ja paino n.12g. Linnun laulu on kuin purkissa herneitä helisyttelisi. Tämä lintu muistuttaa pensaskerttua melkoisesti, mutta hernekerttu elää hiukan karummissa ympäristöissä. Lintu on niin piilotteleva, ettei sitä juurikaan näe, mutta helisevä laulu on varmasti jokaiselle korvansa auki pitävälle tuttu. Pensaskertun laulu taas kuulostaa siltä, kuin se sanoisi tiikeri-tiikeri-tiikeri. Olen ajatellut niin, että tiikerit on yleensä piilossa pensaissa, joten siitä muistan pensas -> kerttu=pensaskerttu!!
Sylvia corruca

Ruokokerttunen

Tämä vaalean silmäkulmansa ansiosta helpoiten tunnistettava kerttunen laulaa rantaruovikossa kuin kaistapäinen talitintti. Ruokokerttunen matkii, sekä päästelee huilumaisia ääniä. Innokkaimmin nämä linnut laulavat öisin ja aamuisin. Vesien rehevöityminen on ollut näiden lintujen mieleen, ja kanta onkin runsastunut. Linnun pituus on 13cm ja paino 10-13 grammaa, eli mikään kovinkaan iso lintu ei ole kyseessä. Acrocephalus schoenobaenus.

Rautiainen

Rautiainen on vaatimaton kuusien alla hypehtelvä lintu, mutta soidinlaulussaan tämä lintu nousee kuusen latvaan laulamaan punarintamaisen heleää lauluaan, joka on todella kaunista. Rautiaisen voi nähdä talvella lintulaudalla. Tämän linnun nokka on hyönteissyöjän, mutta talvisin rautiainen syö siemeniä. Pituus 15-16cm, paino 15-24g.
Prunella modularis

Sinirinta

Sinirintaa kutsutaan Lapin satakieleksi. Sinirinnan laulu on erittäin nopeaa, vaihtelevaa, täynnä vihellyksiä ja naksutuksia, ja muuttuu tyyliltään jatkuvasti. Sinirinta laulaa tunturikoivun latvassa, ja hypähtää välillä lepattelevaan laululentoon. Tunturikoivikoiden runsaimpia lintuja.
Luscinia svecica, Rastaat

Satakieli

Satakieli. Varpusen kokoinen, pituus 17cm, paino 23-30g. Tämä kesäyössä voimakkaasti soiva uskomattoman taidokas laulu ei voi jäädä yhdeltäkään sielulta huomaamatta. Satakieli viihtyy ryteikköisissä paju-, tuomi- ja leppä tiheiköissä, sekä nuorissa lehdoissa.
Luscinia luscinia, Rastaat

Kuuntele laulua Satakieli kaikki oikeudet: isäni Pekka Holopainen

Lehtokerttu

Lehtokerttu. 14cm ja painoltaan 16-25g. Hyvin pieni ja harmajainen lintu, mutta laulunsa meille kaikille kesän ihanimpia hetkiä merkitsevä, vaikkemme tunnistaisikaan laulajaa. Tämä lintu laulaa lehdoissa pulppuavasti ja uskomattoman pitkään katkeamatonta heleää, lavertelevaa lauluaan. Hymyilen aina unelmoivasti tämän konserttia kuunnellessani.
Sylvia borin

Hömötiainen

Hömötiainen on suosikkejani! Tämän isopäisen virkeän tiaisen laulun tunnistaa laskevasta surumielisestä"tjyy-tjyy-tjyy" äänestä. Söpöläisen koko on 12-13cm, ja paino 11-14g. Hömötiainen viihtyy metsässä, mutta on varsin tuttu lintulaudoilla.Hömötiaisen laulun voi sekoittaa sirittäjän lauluun, mutta sirittäjällä on myös tunnusomaisensa putoavan kolikon ääni lisänä, hömiksellä tätä ei ole.
Parus montanus

Leppälintu

Leppälintu. Koko 15cm, paino 14-18 grammaa. Leppä muuttuu kaadettaessa ruosteen punaiseksi, josta tämä lintu on värinsä puolesta saanut nimensä. Tämä lintu laulaa aamuhämärissä, joskus jopa keskiyöllä. Tässä valittavassa viserryksessä on ennen vanhaan kuultu kuolleen sanoma tai sen on arveltu ennustavan sadetta, tulipaloa, tai punatautia karjalle. Leppälinnun tapaa pihapiirissä, mutta se on hyvin arka lintu.
Phoenicurus phoenicurus. Rastaat.

Järripeippo

Järripeippo. Tämän linnun ääntely on tasaista ryystämistä, ja kerran järripeippolauman ryystämisen keskelle joutunut ei unohda sitä monotonista rahinaa. Linnun koko on 16-17cm, paino 20-25 grammaa. Tavattavissa avonaisista havu-ja sekametsistä, sekä tunturikoivikoista. Järrin muita nimiä: korpipeippo, pohjanpeippo, vaaravarpunen ja viululintu.
Fringilla montifringilla.

Viherpeippo

Viherpeippo. Tämä peippo osaa todella laulaa kuin paraskin laululintu! Viherpeipon tavallinen laulu on ryystämisen ja "djup-djup" lentoäänen sekoitusta. Linnun koko on 14-16cm, paino 28-32 grammaa. Tapaat linnun puistoista, puutarhoista, sekä maatilojen pensasaidoista.
Carduelis chloris

Keltasirkku

Keltasirkku. Korkeimman puun latvassa näet tämän linnun laulavan tuttua, hiukan alakuloista sävelmää, joka loppuu rahinaan. Tämä lintu on kooltaan 16-17cm, paino 28-32 grammaa. Pesii yleensä maassa tai matalalla tiheässä pensaassa. Lintua tapaa erityisesti maaseudulla. Käyetty ennen ihmisravintonakin.
Emberiza citrinella

Hippiäinen

Hippiäinen on Euroopan pienin lintulaji. Nämä viihtyvät havu- ja sekametsissä, ja ovat erikoistuneet havupuissa eläviin hämähäkkeihin. Hippiäisen laulu on hyvin korkeaa:"ti-hii-ti-hi-hii-ti-hi"Koko 8,5-9 senttimetriä. 4-7grammaa.
Regulus regulus

Peukaloinen

Peukaloinen on lintumaailmamme suloisimpia tapauksia. Vain hippiäinen vetää vertoja. Peukaloinen on vilkas ja laulaa hämmentävän kovalla äänellä verrattuna pieneen kokoonsa. Laulu on pulppuilevaa, jonka kuullessa kannattaa tähyillä tiheikköön juurakon päälle, tai matalan kuusen latvaan. 9-10 senttiä kooltaan.
Troglodytes troglodytes

Räksä

Kaikkien tuntema räksä. Räkättirastas on kaikin tavoin tyypillinen rastas, joka tonkii maata, kapea nokka ja suhteellisen pitkä pyrstö. Räksä on huomattavan kaunis, kun sitä hiljentyy katsomaan, vaikkei räksän laulu sieltä kauneimmasta päästä olekaan. Koko 27cm, paino 85-120 grammaa.
Turdus pilaris

Tikli

Tikli on minulle harlekiinilintu. Tikli asustelee harvakseltaan avoimilla viljelysmailla, ja on erikoistunut ohdakkeiden hyväksikäyttöön. Tiklin tunnusomaisin ääni on "tikli" äänne, joka todella paljastaa kuka on kyseessä. Runsaimmillaan tikliä tavataan taajamissa ja kaupunkialueiden puistoissa, mikä onkin erinomainen juttu, sillä tätä kaunista lintua katselee mielellään!
Carduelis carduelis

Punarinta

Nimitän punarintaa jazz-linnuksi, sillä niin taitava on tämä hämärän kultakurkun laulu kotipihoillamme, sekä lähimetsiköissä. Kultakurkku on sinänsä väärä termi, sillä punarinnan laulu kuulostaa hopeaisen kirkkaalta ja heleältä. Onneksi tämä mielen ilo on yleinen koko maassa. Legendan kukaan punarinta sai värinsä vietyään Jeesukselle ristille vettä ja puolukoita. Koko 15cm, paino 15-20g.
Erithacus rubecula

Sinitiainen

Sinitiainen on yksi kauneimpia lintujamme. Tämä eloisa pieni lintu on laajalle levinnyt, joten iloista viheltelyä kuuluu sieltä missä kuulijakin on :"sii-sii-tsirrr". Koko12-13cm, paino 11-13,5 grammaa.Sintiainen on kolopesijä, ja tekee 10-12 vaaleaa punapilkullista munaa.
Parus caeruleus

Peippo

Peippo on parimäärältään Suomen toiseksi yleisin lintu. Viihtyy metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Peippo on siemensyöjä, mutta käyttää kesällä myös hyönteisiä ja matoja, joilla ruokkii poikasensa. Peipon laulu raikaa niin suloisena jokaiselle ihmiselle, joten sitä ei varmaan tavitse esitellä. Koko 16-17cm, paino 20-25grammaa.
Fringilla coelebs

Pajusirkku

Pajusirkku on tavallinen laajalle levinnyt laji koko Euroopan runsaskasvuisilla suo- ja kosteikkoalueilla. Kooltaan lintu on 14-16cm, paino 20 grammaa. Syksyllä sulkasadon jälkeen nämä linnut muuttuvat enemmän varpusen näköisiksi, mutta kesällä tämä komea lintu on helposti tunnistettavissa. Pajusirkun laulu on hiukan surullinen ja yksitoikkoinen: "tsri tsri tsri tsitsri".
Emberiza schoeniclus